MEDIUMIT

...

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan toimikauden päättyessä 31.7.2016 sen tehtäviä jatkossa hoitaa uusi Media-alan tutkintotoimikunta toimikautena 1.8.2016 - 31.7.2018.

Lausuntopyyntö Media-alan tutkintojen perusteista päättyy 16.5.2016

Tutustu uusiin Media-alan tutkintojen perusteisiin ja jätä lausuntopyyntö linkissä olevien ohjeitten mukaan:

Opetushallitus pyytää lausuntoanne (7/421/2016, 26.4.2016) media-alan ammattitutkinnon ja media-alan erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnoksista.

Lausunnot pyydetään lähettämään Opetushallitukseen 16.5.2016 mennessä.

Lausuntopyyntö Media-alan tutkintojen perusteista 

(Viesti pyydetään välittämään tarvittaessa edelleen organisaatiossanne tai yhteisössänne. Kiitos.)

Miksi leikataan koulutusta vaikka media-ala kasvaa

Yhä useammassa oppilaitoksessa on esitetty Audiovisuaalisen viestinnän perustukintoon kohdistuvia leikkauksia, jokta merkitsee tutkintoja koskevien sopimusten lakkauttamista. Leikkausten kohdentamisen lähtökohtana on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen työllistävyyden tilanne ja näkymät. 

Työvoimatarpeen ennakointi av-alalla ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Vaikka ala on murroksessa ja perinteiset mediatalot vähentävät vaikituista työvoimaa, työvoimatarve ei suinkaan ole vähentynyt, vaan lisääntyy koko ajan. Yhä suurempi osa alan työntekijöistä työllistyy itsenäisesti freelancereina ja uudenlaisiin yhteisöllisiin työpaikkoihin. 

"Uu­den työ­elä­män tut­ki­joi­den mie­les­tä Suo­mes­sa kan­nat­taa kes­kit­tyä te­ke­mään han­ka­lia ja mo­ni­mut­kai­sia asioi­ta, kos­ka niis­sä kil­pai­lu ei ole yh­tä ar­mo­ton­ta kuin ru­tii­ni­töis­sä. Hy­viä työ­paik­ko­ja on vas­te­des­kin, mut­ta mo­net ta­val­li­si­na töi­nä pi­det­tä­vät teh­tä­vät uh­kaa­vat ka­do­ta" (HS pääkirjoitus 1.12.2013).

Monille päättäjille on syntynyt harha media-alan töiden katoamisesta. Tarvitsee vaan katsoa ympärilleen, jättijulisteita, älypuhelintaan tai tablettiaan. Vain muutama vuosi sitten mobiilimediaa ei ollut. Ei se ole voinut tyhjästäkään syntyä. Jonkun on pitänyt rakentaa niihin myös palvelut ja sisällöt. 

Pilvipalvelut, tallennetuotanto, pelituotanto, oppimateriaalituotanto, tulostus, digipainaminen, palvelujen siirtäminen verkkoon, lakisääteinen tiedon saavutettavuus ja av-arkistointi työllistävät yhä enemmän media-alan tekijöitä. Media-alan töiden lisääntyessä alan ammatillinen koulutus puuttuu jo yhä useammalta työntekijältä. 

Uutta yrittäjyyttä ja työtä on syntynyt nimenomaan media-alan ympärille. Media-alalle asetetaan yhä enemmän odotuksia viedä Suomi uuteen nousuun. Yrittäjyys sisältyy vahvasti av-alaan ja vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään.

Av-alan perustutkinto johtaa nuoret av-alalle. Jos nousussa olevan alan sisääntulokoulutus lopetetaan mekitsee se maamme taloudelle syöksymistä yhä syvemmälle lamaan. Vetoan av-alan koulutuksen ja tutkintojen järjestäjiin miettimään uudestaan prioriteettejään ja avaamaan kasvavan väylän nuorisotakuun mukaiseen tutkintoon ja tulevaisuuden ammattiin. Miksi leikataan koulutusta vaikka media-ala kasvaa?

AV-toimikunnan yhteistyöpäivät Stadin aikuisopistossa 28.10.2015

*Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan. Teemana Näkökulmia tutkintojen yhdistämiseen: painoviestintä ja av-viestintä*

Ohjelmassa

Klo 14.15-15.00 Näkökulmia tutkintojen yhdistämiseen: painoviestintä ja av-viestintä, 

Alustaa AV-tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Pekka Mölsä. 

Stadin Aikuisopisto, Kullervontien toimipaikka, Versaali

Keskusteluun on mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä. Yhteystiedot saa sihteeriltämme.

Terveisin

Seppojuhani Ruotsalainen

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan sihteeri

puh. 044 0504 005

Av-viestinnän uudet tutkinnonosat

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan järjesti yhdessä Keudan aikuisopiston kanssa seminaarin uusista tutkinnon osista ja niiden toteutuksesta. Seminaarissa keskusteltiin mm pelituotannon ja tallennetuotannon tutkintotarpeista sekä tutkintojen työelämälähtöisyydestä.

Ohjelma

• Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon peligrafiikan osaamisalakatsaus peligrafiikan osaamisalaan, tutkinnon muodostuminen ja suorittamistavat. - Jyrki Nygren, tutkintovastaava, Keudan aikuisopisto
• Tutustuminen pelituotannon ja animaatio- ja tehostetuotannon koulutusympäristöön Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintokoulutuksessa. - Juha Vanhanen, kouluttaja, Keudan aikuisopisto
• Tallennetuotannon näkymät - Pekka Mölsä, puheenjohtaja, Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunta

Tutkintotoimikunnan sihteeri

Tutkintotoimikunnan sihteerinä toimii 1.8.2015 lähtien tutkintotoimikunnan jäsen Seppojuhani Ruotsalainen. 

Tutkintotoimikunnalle toimitettavat portfoliot

Päätettiin tiedottaa järjestäjille portfoliota koskevasta ohjeesta. Tutkintotoimikunta suosittelee vahvasti että järjestäjät toimittavat arviointiesitysten mukana tutkintotoimikunnan käyttöön tutkinnon suorittajien portfolioiden mediatallenteet. Mikäli järjestäjä haluaa että portfolioiden mediatallenteet palautetaan, tulee niiden mukaan liittää maksettu palautuskuori sekä kirjallinen pyyntö tallenteiden palautuksesta. Mikäli portfolioita ei toimiteta, voi tutkintotoimikunta halutessaan pyytää portfolio nähtäväkseen.

Av-viestinnän yhteistyöpäivän esitykset ja materiaalit 29.01.2014

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan koulutustilaisuus yhteistyöoppilaitosten tutkintovastaaville ja arvioijille. Aiheena tutkintojen laatu, arviointi ja tutkinnon uudistus.

• Tutkintojen tarve, tarjonta ja laatu Pekka Mölsä, Av-toimikunta
• Arvioinnin haasteet, Markku Kokkonen, OPH
• Tutkinnon uudistuksesta, Pertti Pitkänen, OPH & Harri Pulliainen, Av-toimikunta

• Katso videot: http://ustre.am/19H0F

Luennoitsijoille ja tutkintotoimikunnalle voi lähettää kysymyksiä myös jälkikäteen ositteella: av.toimikunta.palaute@blogger.com

kysymykset ja vastaukset julkaistaan osoitteessa http://avtoimikunta.blogspot.fi

Rauhaisaa Itsenäisyyspäivää!

Vetoomus Audiovisuaalisen viestinnän koulutuksen ja tutkintojen ylläpitäjille

Yhä useammassa oppilaitoksessa on esitetty Audiovisuaalisen viestinnän perustukintoon kohdistuvia leikkauksia, jokta merkitsee tutkintoja koskevien sopimusten lakkauttamista. Leikkausten kohdentamisen  lähtökohtana on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen työllistävyyden tilanne ja näkymät.

Työvoimatarpeen ennakointi av-alalla ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Vaikka ala on murroksessa ja  perinteiset mediatalot vähentävät vaikituista työvoimaa, työvoimatarve ei suinkaan ole vähentynyt, vaan lisääntyy koko ajan. Yhä suurempi osa alan työntekijöistä työllistyy itsenäisesti freelancereina ja uudenlaisiin yhteisöllisiin työpaikkoihin.

Päättäjille on syntynyt harha media-alan töiden katoamisesta. Tarvitsee vaan katsoa ympärilleen, jättijulisteita, älypuhelintaan tai tablettiaan. Vain muutama vuosi sitten mobiilimediaa ei ollut. Ei se ole voinut tyhjästäkään syntyä. Jonkun on pitänyt rakentaa niihin myös palvelut ja sisällöt.

Pilvipalvelut, tallennetuotanto, pelituotanto, oppimateriaalituotanto,  tulostus, digipainaminen, palvelujen siirtäminen verkkoon, lakisääteinen tiedon saavutettavuus ja av-arkistointi työllistävät yhä enemmän media-alan tekijöitä. Media-alan töiden lisääntyessä alan ammatillinen koulutus puuttuu jo yhä useammalta työntekijältä.

Uutta yrittäjyyttä ja työtä on syntynyt nimenomaan media-alan ympärille. Media-alalle asetetaan yhä enemmän odotuksia viedä Suomi uuteen nousuun. Yrittäjyys sisältyy vahvasti av-alaan ja  vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään.

Av-alan perustutkinto johtaa nuoret av-alalle. Jos nousussa olevan alan sisääntulokoulutus lopetetaan merkitsee se maamme taloudelle syöksymistä yhä syvemmälle lamaan.

Vetoamme av-alan koulutuksen ja tutkintojen järjestäjiin miettimään uudestaan prioriteettejään ja avaamaan kasvavan väylän nuorisotakuun mukaiseen tutkintoon ja tulevaisuuden ammattiin.

Pekka Mölsä

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan puheenjohtaja

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan kokous 27.11.2013.

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunta 8403 järjestäytyi

Opetushallitus nimitti Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan 8403 kaudeksi 2013 - 2016. Tutkintotoimikunta järjestäytyi 4.9.2013. 

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunna jäsenet ovat Jouko Kämäräinen (Kainuun ammattiopisto), Sija Piipponen (AEL), Ulla Rannikko (MTV 3), Mikko Reinikka (Albert Hall Finland), Seppojuhani Ruotsalainen (Tmi Ärräpää) ja Saija Uski (YLE). Puheenjohtajana toimii Pekka Mölsä (Keskuspuiston ammattiopisto), varapuheenjohtajana Harri Pulliainen (Ochre Chronicles Oy). Toimikunnan ulkopuolinen sihteeri on Ulla Tervo Keskuspuiston ammattiopistosta.

Alueellinen yhteistyöpäivä Tampereella 12.6.2013

Pekka Mölsä esitteli Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon uudistuksen ja Tallennetuotannon valinnaisen ammatillisen tutkinnon osan. Tallennetuotannossa olisi työpaikkoja, mutta koulutusta ja tutkintomahdollisuus on toistaiseksi tarjolla vain Kajaanissa, jossa sijaitsee mm. CSC:n tallennekeskus. Esimekillisesti Kainuussa  on tarjolla alan tutkinto siellä mistä löytyy alan töitä.

Tallennetuotannon valinnainen ammatillinen tutkinnonosa tuli ammatillisiin perustutkintoihin 1.8.2012. Se voidaan suorittaa osatutkintona tai osana ammatillista perustutkintoa. Tutkintorakeneessa se sijoittuu osaksi 4.2.17 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa.

Tallennetuotannon osatutkinto sopii ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnonosaksi useimpiin perustutkintoihin, kun työssä tarvitaan digitaalista tallennusta, jakelua ja arkistointia. Tallennetuotannon taitoja voi hyödyntää niin valmennuksessa, perehdytyksessä ja työmenetelmien dokumentoinnissa kuin mentoroinnissa, tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa.

Monissa ammateissa työtehtävä, valmis työ tai markkinointimateriaali jaetaan verkossa.  Digitaalisia tallenteita syntyy mm. artesaanin, datanomin, merkonomin, muusikon ja suunnitteluassistentin tehtävissä. Tallennetuotannon menetelmät, digitaalinen verkkotallennus,  verkkokauppa, jakelu ja arkistointi liittyy nykyään yhä useampiin ammatteihin ja yrittäjyyteen. 

Tallennetyössä vaaditaan tarkkuutta ja täsmällisyyttä ja alkuperäismateriaalien huolellista tallentamista. Vaativuudestaan huolimatta työ sopii myös monille erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Käytännön työtehtäviin liittyvä opetus suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti.

 Katso tästä linkistä luentodiat.

Osaamisen tasot ja arviointikriteerit

Ammattitutkinnon osaamisen tasot

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimuksissa osaamisen tasoja on kuvattu seuraavin termein:

Hallitsee = vaativin osaamisen taso

Osaa = keskimääräinen osaamisen taso

Tietää, tuntee, ymmärtää = vähiten vaativa osaamisen taso

Näyttötutkintojärjestemässä tämä saattaa aiheuttaa väärin tulkintaa, sillä ammattitutkinnoissa ja erikoisammatitutkinnoissa osaaminen on määritelty arvioinnin kriteereissä. Osaamisen tasot saatetaan sekoittaa myös uuteen eurooppalaiseen osaamisen viitekehykseen EFQ, vaikka ammattitaitovaatimukset kuvaavat yksittäistä suoritusta ja osaamisen taso saavutettua ammattitaitoa. Käytetty terminologia on myös tulkittu virheellisesti siten, että ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon arvioinnin kriteereissä käytetään kolmi-poraista arviointiasteikkoa. Tämä ei tietenkään ole tarkoitus.

Tutkintosuoritukset arvioidaan perustutkinnoissa arvosanoilla kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1 ja hylätty; Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytty – hylätty.

Selkokielellä arvoinnin kriteerit ja osaamisen tasot on kaksi eri asiaa. Termi “Osaamisen taso” tässä yhteydessä voi aiheuttaa sekaannusta. Arvioinnin kriteereillä määritetään näyttötutkintojärjestelmässä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytty tutkintosuorituksen taso. Arvioinnin kriteereissä osaaminen kuvataan mainituin termein: Hallitsee, osaa, tietää, tuntee, ymmärtää.

Näyttötutkintojärjestelmässä arvioinnin kriteerit eivät arvota osaamisen tasoa. Osaamisen tasot määritetään näyttötutkintojärjestelmässä ammattitaidon tasoina (Seppo Helakorpi):

Osaamisen tasot:

0 Ei osaa – ei osaa, ei tunne asiaa

1 Aloittelija – osaa kertoa, mistä on kyse

2 Noviisi – osaa perusasiat, tarvitsee ohjausta

3 Ammattilainen – osaa käyttää, osaa tehdä

4 Asiantuntija – osaa syvällisesti, osaa opettaa asian

5 Expertti – valtakunnallisesti tunnustettu osaaja

Helakorven mallissa perustutkinto kuvaa osaamistasoa 2, ammattitutkinto tasoa 3 ja erikoisammattitutkinto tasoa 4. Vuosi sitten hyväksytty EQF vertaa Suomalaista osaamistasoa eurooppalaiseen:

Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys (EQF)

• perusopetuksen oppimäärän tuottama osaaminen tasolle 3

• ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä vaativuustasolle 4

• ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot tasolle 4

• erikoisammattitutkinnot tasolle 5

• ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6

• ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7

• yliopistojen tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot tasolle 8

AV-viestinnän tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivät Kajaanissa to 14.3. – pe 15.3.2013

Cloudberry Services - Elokuva ja media Kainuussa Projektipäällikkö Marko Karvonen

Hilton elokuvan ennakkoesitys.

Uusi Tallennetuotannon tutkinnonosa (diat) Pekka Mölsä

Av-kulttuuriperinnön säilyttäminen (U-stream)

Ajankohtaista Opetushallituksesta: Yli-insinööri Kati Lounema

 Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke (diat)

YLE Kainuu: Kati Louneman ja Pekka Mölsän haastattelu

Tallennetuotannon osatutkinto (20 ov)

Tallennetuotannon valinnainen ammatillinen tutkinnonosa tuli ammatillisiin perustutkintoihin 1.8.2012. Se voidaan suorittaa osatutkintona tai osana ammatillista perustutkintoa. Tutkintorakeneessa se sijoittuu osaksi 4.2.17 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa.

Tallennetuotannon osatutkinto sopii ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnonosaksi useimpiin perustutkintoihin, kun työssä tarvitaan digitaalista tallennusta, jakelua ja arkistointia. Tallennetuotannon taitoja voi hyödyntää niin valmennuksessa, perehdytyksessä ja työmenetelmien dokumentoinnissa kuin mentoroinnissa, tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa.

Monissa ammateissa työtehtävä, valmis työ tai markkinointimateriaali jaetaan verkossa.  Digitaalisia tallenteita syntyy mm. artesaanin, datanomin, merkonomin, muusikon ja suunnitteluassistentin tehtävissä. Tallennetuotannon menetelmät, digitaalinen verkkotallennus,  verkkokauppa, jakelu ja arkistointi liittyy nykyään yhä useampiin ammatteihin ja yrittäjyyteen.

Tallennetyössä vaaditaan tarkkuutta ja täsmällisyyttä ja alkuperäismateriaalien huolellista tallentamista. Vaativuudestaan huolimatta työ sopii myös monille erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Käytännön työtehtäviin liittyvä opetus suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti.

Aiheesta lisää

Oppisopimuskoulutus 2009

Oppisopimuskoulutukseen osallistui vuonna 2009 66 000 opiskelijaa.

Opiskelijoita oli kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna selviää Tilastokeskuksen koulutusjärjestäjiltä keräämistä tiedoista.

Opiskelijoista 43 prosenttia opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin, 32 prosenttia ammattitutkintoihin ja 25 prosenttia erikoisammattitutkintoihin valmistavissa koulutuksissa.

Opiskelijoista alle puolet oli naisia. Uusia opiskelijoita oli 20 100.

Koko tutkinnon suoritti 14 300 opiskelijaa.

Suoritetuista tutkinnoista 39 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 37 prosenttia ammattitutkintoja ja 24 prosenttia erikoisammattitutkintoja.

Kaiken kaikkiaan näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa oli 84 400 osallistujaa.

Lähde:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20101140649

Mitä on mediadokumentointi

Mediadokumentointi tarkoittaa kulttuurin, tieteen ja talouselämän prosessien dokumentointia. Mediadokumentoinnin tarkoituksena on tallentaa näitä prosesseja ja niistä syntyneitä dokumentteja käyttäen tarkoituksenmukaista mediaa. Mediadokumentointi on laajempi käsite kuin av-dokumentointi, käsittäen myös painomedian.

Tieteellisen dokumentoinnin tavoitteena on informaation välittäminen sellaisessa muodossa, että sen kuvaama prosessi on toistettavissa annetun informaation perusteella. Teknillisen dokumentoinnin tavoitteena teollisuudessa voi olla prosessin vakioiminen tai laitteiston huolto-ohje. Kuluttajaa varten dokumentointia sovelletaan luotaessa laitteen käyttöohjetta. Näyttötutkinnoissa mediadokumentointia käytetään monilla aloilla työprosessin dokumentoinnissa.

Dokumentointia käytetään kaikkialla

Dokumentointia voidaan käyttää niin liikennevalvonnassa, kuin valmennustoiminnassa esimerkiksi urheilusuorituksia arvioitaessa tai muussa koulutuksessa ja tutkintotilaisuuksissa , joissa on tarve arvioida ja kehittää suoritusprosessia. Dokumentoinnin avulla voidaan arvioida erilaisia proseseja alusta loppuun esimerkkien valossa. Käytettäessä dokumentoinnin apuna erilaisia tallennusmedioita puhutaan mediadokumentoinnista.

Mediadokumentointia hyödyntää yhtä hyvin liikeyritykset ja teollisuus, kuin tiede- ja kulttuuri-instituutiot mm. oman toimintansa dokumentointiin, koulutukseen, markkinointiin ja arkistointiin. Arkistointia varten mediadokumentteja ei tarvitse yleensä editoida. Elokuvan teosta kertovia mediadokumentteja kutsutaan myös “making-of” dokumenttielokuviksi, kun ne on editoitu elokuvayleisöä varten.

Työprosessin dokumentointi

Näyttötutkinnoissa mediadokumentointi merkitsee myös työprosessin dokumentointia. Tuloksena syntynyt uusi informaatiotuote saattaa olla hyvin alkuperäisen kaltainen. Dokumentoinnin tulos on useimmin vain arkistoitava raakatallenne tai uudelle medialle siirretty kopio. Dokumentoinnin tuloksena voi syntyä myös painettu kirja, verkkosivusto, Wiki, äänite, making-of elokuva, DVD tai näiden kaikkien yhdistelmä. Dokumentoinnin tarkoituksena kaikissa tapauksissa on valmistaa dokumentoitavasta aineistosta yksiselitteinen ja kohderyhmälle tarkoituksenmukainen tallenne. Mediadokumentointi kuuluu jokaisen av-alan ammattilaisen perusvalmiuksiin.

Mediadokumentoinnin välineet ovat tänä päivänä digitaalisia. Näihin kuuluu erilaiset skannerit, digikamerat, videokamerat ja äänen tallennuslaitteet. Perinteisiä välineitä mediadokumentoinnissa on olleet mm. analogiset kamerat, mikrofilmilaitteet, kopiokoneet ja nauhurit.

Media-arkistointi

Media-arkistointia pitää päivittää monesta syystä. Dokumentoidut prosessit kehittyvät, mediat vanhenevat ja uusiin tulee lisää ominaisuuksia. Myös viranomaisten vaatimukset muuttuvat. Dokumentoinnin tulee pysyä ajan tasalla, jotta sisältö on käytettävissä uusissa laiteympäristöissä. Tämä vaatii mediadokumentoinnin ylläpitoa ja hallintaa. Media-akistointinti vaatii alunpitäen perusteellista suunnittelua. Informaatioteknologia hyödyntää rakenteista dokumentointia media-arkistointiin. Dokumentoitavalla medialla ja sisällöllä on oma elinkaarensa, jota tallenteita arkistoitaessa pitää seurata.
Mediadokumentoinnin merkitys

Yhteiskunnalle mediadokumentointi on osa koulutusta, tieteellistä tutkimustyötä ja kulttuuriperinnön tallentamista. Liikeyrityksille mediadokumentointi merkitsee asiakaspalvelua, käyttäjätukea ja jälkimarkkinointia. Asiallinen mediaokumentointi antaa kuluttajalle luotettavan kuvan tuotteesta, kouluttaa asiakasta, herättää luottamusta taaten tuotteen turvallisen ja kestävän käytön. Teollisuudelle mediadokumentointi on kaiken tuottekehityksen pohjana.

Av-tutkintojen oppilaitospäivä

Ohjelma

Aika: ke 13.10.2010
Paikka: Turun aikuiskoulutuskeskus
Kiesikatu 3, 20780 KAARINA

11.30 Buffee‐pöytä ja taloon tutustuminen
12.00 Tervetuliaissanat, rehtori Harri Seikola
12.15 Päivän ohjelman esittely, tutkintotoimikunnan pj. Pekka Mölsä
12.30 Paneelikeskustelun alustus, tutkintotoimikunnan varapj. Harri Pulliainen
13.00 Paneelikeskustelu:

Tilaaja‐ ja asiakaslähtöisyys näyttötutkinnoissa
– mitä sillä tarkoitetaan?

Keskustelemassa kokeneet työnantaja‐alan tutkintojen arvioijat:

‐ tv‐ ja elokuvatuottaja Erkki Kivi
‐ graafisen osaston esimies Petri Salmén, Helsingin Sanomat
‐tutkintotoimikunnan jäsenet:
‐ Alf Hemming
‐ Harri Pulliainen
‐ Mikko Reinikka
‐ edellisen tutkintotoimikunnan jäsenet:
‐ Miika Lyytikäinen
‐ Satu Harke
14.00 Keskustelua, pj. Pekka Mölsä
14.30 Kahvitauko
15.00 Tutkintotoimikunnan eväät järjestämissopimusten laatimiselle, pj. Pekka Mölsä
15.40 Mallilomakkeiden käyttäminen, esittely Harri Pulliainen
16.00 Tilaisuuden päätös

Seminaari tutkinnon uudistuksesta

Tutkinnon perusteiden muuttumisen johdosta tutkintotoimikunta järjestää seminaarin yhteistyössä Otavan opiston kanssa 19. - 20.3. 2010 Mikkelissä. Tarkoitus on visioida alan työelämän koulutustarpeita ja saada pieniä avauksia eri oppilaitoksista, tutustua niiden hyviin käytäntöihin sekä syventyä ammattitutkinnon teemoihin kuten tutkinnon laadun varmistukseen. Lisätietoja Sanna Brauer Otavan Opisto.
[Ilmoitus on siirretty tänne av-toimikunnan palautesivulle kohdistuneen palveluhyökkäyksen johdosta]

Voiko tutkintotoimikunta evätä todistuksen?

Kysymys:
Miksi tutkintotoimikunta eväsi todistuksen? Tutkintotodistuksen evääminen on huolestuttava tutkintotoimikunnan muuttaessa sovittuja toimintatapoja ja käytäntöjä.

Vastaus:
Maailma kehittyy ja niin myös tutkinnot. Tutkintotoimikunta on muuttanut toimintatapoja ja käytäntöjä yhteistyöoppilaitosten aloitteesta tutkintokäytäntöjen kehittämiseksi. Periaatteista sovittiin yhdessä Jyväskylän neuvottelupäivillä 2009. Katso ohjeet sopimusoppilaitoksille.

Tutkintotoimikunta ei evää tutkintotodistuksia. Se vahvistaa yhteistyöoppilaitosten hyväksymät tutkintosuoritukset toimenkuvansa mukaan asianmukaisten dokumenttien perusteella. Joskus lisäselvitykset ovat tarpeen tutkintosuorituksen vahvistamiseksi. Tutkintotoimikunnan sihteeri ottaa yhteyttä tutkinnon järjestäjään, kun asiakirjat ovat puutteelliset.

On tutkinnon suorittajan edun mukaista, että tutkintotoimikunta pyytää lisäselvityksiä epäselvissä tapauksissa. Nopein tapa saada tutkintotodistus on toimittaa tutkintotoimikunnan pyytämät asiakirjat sovittujen periaatteiden mukaisesti.