Tallennetuotannon valinnainen ammatillinen tutkinnonosa tuli ammatillisiin perustutkintoihin 1.8.2012. Se voidaan suorittaa osatutkintona tai osana ammatillista perustutkintoa. Tutkintorakeneessa se sijoittuu osaksi 4.2.17 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa.
Tallennetuotannon osatutkinto sopii ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnonosaksi useimpiin perustutkintoihin, kun työssä tarvitaan digitaalista tallennusta, jakelua ja arkistointia. Tallennetuotannon taitoja voi hyödyntää niin valmennuksessa, perehdytyksessä ja työmenetelmien dokumentoinnissa kuin mentoroinnissa, tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa.
Monissa ammateissa työtehtävä, valmis työ tai markkinointimateriaali jaetaan verkossa. Digitaalisia tallenteita syntyy mm. artesaanin, datanomin, merkonomin, muusikon ja suunnitteluassistentin tehtävissä. Tallennetuotannon menetelmät, digitaalinen verkkotallennus, verkkokauppa, jakelu ja arkistointi liittyy nykyään yhä useampiin ammatteihin ja yrittäjyyteen.
Tallennetyössä vaaditaan tarkkuutta ja täsmällisyyttä ja alkuperäismateriaalien huolellista tallentamista. Vaativuudestaan huolimatta työ sopii myös monille erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Käytännön työtehtäviin liittyvä opetus suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti.
Aiheesta lisää
Polkuja av-uralle...
.
perjantai 7. syyskuuta 2012
lauantai 27. marraskuuta 2010
Oppisopimuskoulutus 2009
Oppisopimuskoulutukseen osallistui vuonna 2009 66 000 opiskelijaa.
Opiskelijoita oli kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna selviää Tilastokeskuksen koulutusjärjestäjiltä keräämistä tiedoista.
Opiskelijoista 43 prosenttia opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin, 32 prosenttia ammattitutkintoihin ja 25 prosenttia erikoisammattitutkintoihin valmistavissa koulutuksissa.
Opiskelijoista alle puolet oli naisia. Uusia opiskelijoita oli 20 100.
Koko tutkinnon suoritti 14 300 opiskelijaa.
Suoritetuista tutkinnoista 39 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 37 prosenttia ammattitutkintoja ja 24 prosenttia erikoisammattitutkintoja.
Kaiken kaikkiaan näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa oli 84 400 osallistujaa.
Lähde:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20101140649
Opiskelijoita oli kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna selviää Tilastokeskuksen koulutusjärjestäjiltä keräämistä tiedoista.
Opiskelijoista 43 prosenttia opiskeli ammatillisiin perustutkintoihin, 32 prosenttia ammattitutkintoihin ja 25 prosenttia erikoisammattitutkintoihin valmistavissa koulutuksissa.
Opiskelijoista alle puolet oli naisia. Uusia opiskelijoita oli 20 100.
Koko tutkinnon suoritti 14 300 opiskelijaa.
Suoritetuista tutkinnoista 39 prosenttia oli ammatillisia perustutkintoja, 37 prosenttia ammattitutkintoja ja 24 prosenttia erikoisammattitutkintoja.
Kaiken kaikkiaan näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa oli 84 400 osallistujaa.
Lähde:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20101140649
lauantai 13. marraskuuta 2010
Mitä on mediadokumentointi
Mediadokumentointi tarkoittaa kulttuurin, tieteen ja talouselämän prosessien dokumentointia. Mediadokumentoinnin tarkoituksena on tallentaa näitä prosesseja ja niistä syntyneitä dokumentteja käyttäen tarkoituksenmukaista mediaa. Mediadokumentointi on laajempi käsite kuin av-dokumentointi, käsittäen myös painomedian.
Tieteellisen dokumentoinnin tavoitteena on informaation välittäminen sellaisessa muodossa, että sen kuvaama prosessi on toistettavissa annetun informaation perusteella. Teknillisen dokumentoinnin tavoitteena teollisuudessa voi olla prosessin vakioiminen tai laitteiston huolto-ohje. Kuluttajaa varten dokumentointia sovelletaan luotaessa laitteen käyttöohjetta. Näyttötutkinnoissa mediadokumentointia käytetään monilla aloilla työprosessin dokumentoinnissa.
Dokumentointia käytetään kaikkialla
Dokumentointia voidaan käyttää niin liikennevalvonnassa, kuin valmennustoiminnassa esimerkiksi urheilusuorituksia arvioitaessa tai muussa koulutuksessa ja tutkintotilaisuuksissa , joissa on tarve arvioida ja kehittää suoritusprosessia. Dokumentoinnin avulla voidaan arvioida erilaisia proseseja alusta loppuun esimerkkien valossa. Käytettäessä dokumentoinnin apuna erilaisia tallennusmedioita puhutaan mediadokumentoinnista.
Mediadokumentointia hyödyntää yhtä hyvin liikeyritykset ja teollisuus, kuin tiede- ja kulttuuri-instituutiot mm. oman toimintansa dokumentointiin, koulutukseen, markkinointiin ja arkistointiin. Arkistointia varten mediadokumentteja ei tarvitse yleensä editoida. Elokuvan teosta kertovia mediadokumentteja kutsutaan myös “making-of” dokumenttielokuviksi, kun ne on editoitu elokuvayleisöä varten.
Työprosessin dokumentointi
Näyttötutkinnoissa mediadokumentointi merkitsee myös työprosessin dokumentointia. Tuloksena syntynyt uusi informaatiotuote saattaa olla hyvin alkuperäisen kaltainen. Dokumentoinnin tulos on useimmin vain arkistoitava raakatallenne tai uudelle medialle siirretty kopio. Dokumentoinnin tuloksena voi syntyä myös painettu kirja, verkkosivusto, Wiki, äänite, making-of elokuva, DVD tai näiden kaikkien yhdistelmä. Dokumentoinnin tarkoituksena kaikissa tapauksissa on valmistaa dokumentoitavasta aineistosta yksiselitteinen ja kohderyhmälle tarkoituksenmukainen tallenne. Mediadokumentointi kuuluu jokaisen av-alan ammattilaisen perusvalmiuksiin.
Mediadokumentoinnin välineet ovat tänä päivänä digitaalisia. Näihin kuuluu erilaiset skannerit, digikamerat, videokamerat ja äänen tallennuslaitteet. Perinteisiä välineitä mediadokumentoinnissa on olleet mm. analogiset kamerat, mikrofilmilaitteet, kopiokoneet ja nauhurit.
Media-arkistointi
Media-arkistointia pitää päivittää monesta syystä. Dokumentoidut prosessit kehittyvät, mediat vanhenevat ja uusiin tulee lisää ominaisuuksia. Myös viranomaisten vaatimukset muuttuvat. Dokumentoinnin tulee pysyä ajan tasalla, jotta sisältö on käytettävissä uusissa laiteympäristöissä. Tämä vaatii mediadokumentoinnin ylläpitoa ja hallintaa. Media-akistointinti vaatii alunpitäen perusteellista suunnittelua. Informaatioteknologia hyödyntää rakenteista dokumentointia media-arkistointiin. Dokumentoitavalla medialla ja sisällöllä on oma elinkaarensa, jota tallenteita arkistoitaessa pitää seurata.
Mediadokumentoinnin merkitys
Yhteiskunnalle mediadokumentointi on osa koulutusta, tieteellistä tutkimustyötä ja kulttuuriperinnön tallentamista. Liikeyrityksille mediadokumentointi merkitsee asiakaspalvelua, käyttäjätukea ja jälkimarkkinointia. Asiallinen mediaokumentointi antaa kuluttajalle luotettavan kuvan tuotteesta, kouluttaa asiakasta, herättää luottamusta taaten tuotteen turvallisen ja kestävän käytön. Teollisuudelle mediadokumentointi on kaiken tuottekehityksen pohjana.
Tieteellisen dokumentoinnin tavoitteena on informaation välittäminen sellaisessa muodossa, että sen kuvaama prosessi on toistettavissa annetun informaation perusteella. Teknillisen dokumentoinnin tavoitteena teollisuudessa voi olla prosessin vakioiminen tai laitteiston huolto-ohje. Kuluttajaa varten dokumentointia sovelletaan luotaessa laitteen käyttöohjetta. Näyttötutkinnoissa mediadokumentointia käytetään monilla aloilla työprosessin dokumentoinnissa.
Dokumentointia käytetään kaikkialla
Dokumentointia voidaan käyttää niin liikennevalvonnassa, kuin valmennustoiminnassa esimerkiksi urheilusuorituksia arvioitaessa tai muussa koulutuksessa ja tutkintotilaisuuksissa , joissa on tarve arvioida ja kehittää suoritusprosessia. Dokumentoinnin avulla voidaan arvioida erilaisia proseseja alusta loppuun esimerkkien valossa. Käytettäessä dokumentoinnin apuna erilaisia tallennusmedioita puhutaan mediadokumentoinnista.
Mediadokumentointia hyödyntää yhtä hyvin liikeyritykset ja teollisuus, kuin tiede- ja kulttuuri-instituutiot mm. oman toimintansa dokumentointiin, koulutukseen, markkinointiin ja arkistointiin. Arkistointia varten mediadokumentteja ei tarvitse yleensä editoida. Elokuvan teosta kertovia mediadokumentteja kutsutaan myös “making-of” dokumenttielokuviksi, kun ne on editoitu elokuvayleisöä varten.
Työprosessin dokumentointi
Näyttötutkinnoissa mediadokumentointi merkitsee myös työprosessin dokumentointia. Tuloksena syntynyt uusi informaatiotuote saattaa olla hyvin alkuperäisen kaltainen. Dokumentoinnin tulos on useimmin vain arkistoitava raakatallenne tai uudelle medialle siirretty kopio. Dokumentoinnin tuloksena voi syntyä myös painettu kirja, verkkosivusto, Wiki, äänite, making-of elokuva, DVD tai näiden kaikkien yhdistelmä. Dokumentoinnin tarkoituksena kaikissa tapauksissa on valmistaa dokumentoitavasta aineistosta yksiselitteinen ja kohderyhmälle tarkoituksenmukainen tallenne. Mediadokumentointi kuuluu jokaisen av-alan ammattilaisen perusvalmiuksiin.
Mediadokumentoinnin välineet ovat tänä päivänä digitaalisia. Näihin kuuluu erilaiset skannerit, digikamerat, videokamerat ja äänen tallennuslaitteet. Perinteisiä välineitä mediadokumentoinnissa on olleet mm. analogiset kamerat, mikrofilmilaitteet, kopiokoneet ja nauhurit.
Media-arkistointi
Media-arkistointia pitää päivittää monesta syystä. Dokumentoidut prosessit kehittyvät, mediat vanhenevat ja uusiin tulee lisää ominaisuuksia. Myös viranomaisten vaatimukset muuttuvat. Dokumentoinnin tulee pysyä ajan tasalla, jotta sisältö on käytettävissä uusissa laiteympäristöissä. Tämä vaatii mediadokumentoinnin ylläpitoa ja hallintaa. Media-akistointinti vaatii alunpitäen perusteellista suunnittelua. Informaatioteknologia hyödyntää rakenteista dokumentointia media-arkistointiin. Dokumentoitavalla medialla ja sisällöllä on oma elinkaarensa, jota tallenteita arkistoitaessa pitää seurata.
Mediadokumentoinnin merkitys
Yhteiskunnalle mediadokumentointi on osa koulutusta, tieteellistä tutkimustyötä ja kulttuuriperinnön tallentamista. Liikeyrityksille mediadokumentointi merkitsee asiakaspalvelua, käyttäjätukea ja jälkimarkkinointia. Asiallinen mediaokumentointi antaa kuluttajalle luotettavan kuvan tuotteesta, kouluttaa asiakasta, herättää luottamusta taaten tuotteen turvallisen ja kestävän käytön. Teollisuudelle mediadokumentointi on kaiken tuottekehityksen pohjana.
torstai 30. syyskuuta 2010
Av-tutkintojen oppilaitospäivä
Ohjelma
Aika: ke 13.10.2010
Paikka: Turun aikuiskoulutuskeskus
Kiesikatu 3, 20780 KAARINA
11.30 Buffee‐pöytä ja taloon tutustuminen
12.00 Tervetuliaissanat, rehtori Harri Seikola
12.15 Päivän ohjelman esittely, tutkintotoimikunnan pj. Pekka Mölsä
12.30 Paneelikeskustelun alustus, tutkintotoimikunnan varapj. Harri Pulliainen
13.00 Paneelikeskustelu:
Tilaaja‐ ja asiakaslähtöisyys näyttötutkinnoissa
– mitä sillä tarkoitetaan?
Keskustelemassa kokeneet työnantaja‐alan tutkintojen arvioijat:
‐ tv‐ ja elokuvatuottaja Erkki Kivi
‐ graafisen osaston esimies Petri Salmén, Helsingin Sanomat
‐tutkintotoimikunnan jäsenet:
‐ Alf Hemming
‐ Harri Pulliainen
‐ Mikko Reinikka
‐ edellisen tutkintotoimikunnan jäsenet:
‐ Miika Lyytikäinen
‐ Satu Harke
14.00 Keskustelua, pj. Pekka Mölsä
14.30 Kahvitauko
15.00 Tutkintotoimikunnan eväät järjestämissopimusten laatimiselle, pj. Pekka Mölsä
15.40 Mallilomakkeiden käyttäminen, esittely Harri Pulliainen
16.00 Tilaisuuden päätös
Aika: ke 13.10.2010
Paikka: Turun aikuiskoulutuskeskus
Kiesikatu 3, 20780 KAARINA
11.30 Buffee‐pöytä ja taloon tutustuminen
12.00 Tervetuliaissanat, rehtori Harri Seikola
12.15 Päivän ohjelman esittely, tutkintotoimikunnan pj. Pekka Mölsä
12.30 Paneelikeskustelun alustus, tutkintotoimikunnan varapj. Harri Pulliainen
13.00 Paneelikeskustelu:
Tilaaja‐ ja asiakaslähtöisyys näyttötutkinnoissa
– mitä sillä tarkoitetaan?
Keskustelemassa kokeneet työnantaja‐alan tutkintojen arvioijat:
‐ tv‐ ja elokuvatuottaja Erkki Kivi
‐ graafisen osaston esimies Petri Salmén, Helsingin Sanomat
‐tutkintotoimikunnan jäsenet:
‐ Alf Hemming
‐ Harri Pulliainen
‐ Mikko Reinikka
‐ edellisen tutkintotoimikunnan jäsenet:
‐ Miika Lyytikäinen
‐ Satu Harke
14.00 Keskustelua, pj. Pekka Mölsä
14.30 Kahvitauko
15.00 Tutkintotoimikunnan eväät järjestämissopimusten laatimiselle, pj. Pekka Mölsä
15.40 Mallilomakkeiden käyttäminen, esittely Harri Pulliainen
16.00 Tilaisuuden päätös
tiistai 16. helmikuuta 2010
Seminaari tutkinnon uudistuksesta
Tutkinnon perusteiden muuttumisen johdosta tutkintotoimikunta järjestää seminaarin yhteistyössä Otavan opiston kanssa 19. - 20.3. 2010 Mikkelissä. Tarkoitus on visioida alan työelämän koulutustarpeita ja saada pieniä avauksia eri oppilaitoksista, tutustua niiden hyviin käytäntöihin sekä syventyä ammattitutkinnon teemoihin kuten tutkinnon laadun varmistukseen. Lisätietoja Sanna Brauer Otavan Opisto.
[Ilmoitus on siirretty tänne av-toimikunnan palautesivulle kohdistuneen palveluhyökkäyksen johdosta]
[Ilmoitus on siirretty tänne av-toimikunnan palautesivulle kohdistuneen palveluhyökkäyksen johdosta]
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)