Rauhaisaa Itsenäisyyspäivää!

Vetoomus Audiovisuaalisen viestinnän koulutuksen ja tutkintojen ylläpitäjille

Yhä useammassa oppilaitoksessa on esitetty Audiovisuaalisen viestinnän perustukintoon kohdistuvia leikkauksia, jokta merkitsee tutkintoja koskevien sopimusten lakkauttamista. Leikkausten kohdentamisen  lähtökohtana on esitetty ammatillisen peruskoulutuksen työllistävyyden tilanne ja näkymät.

Työvoimatarpeen ennakointi av-alalla ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Vaikka ala on murroksessa ja  perinteiset mediatalot vähentävät vaikituista työvoimaa, työvoimatarve ei suinkaan ole vähentynyt, vaan lisääntyy koko ajan. Yhä suurempi osa alan työntekijöistä työllistyy itsenäisesti freelancereina ja uudenlaisiin yhteisöllisiin työpaikkoihin.

Päättäjille on syntynyt harha media-alan töiden katoamisesta. Tarvitsee vaan katsoa ympärilleen, jättijulisteita, älypuhelintaan tai tablettiaan. Vain muutama vuosi sitten mobiilimediaa ei ollut. Ei se ole voinut tyhjästäkään syntyä. Jonkun on pitänyt rakentaa niihin myös palvelut ja sisällöt.

Pilvipalvelut, tallennetuotanto, pelituotanto, oppimateriaalituotanto,  tulostus, digipainaminen, palvelujen siirtäminen verkkoon, lakisääteinen tiedon saavutettavuus ja av-arkistointi työllistävät yhä enemmän media-alan tekijöitä. Media-alan töiden lisääntyessä alan ammatillinen koulutus puuttuu jo yhä useammalta työntekijältä.

Uutta yrittäjyyttä ja työtä on syntynyt nimenomaan media-alan ympärille. Media-alalle asetetaan yhä enemmän odotuksia viedä Suomi uuteen nousuun. Yrittäjyys sisältyy vahvasti av-alaan ja  vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään.

Av-alan perustutkinto johtaa nuoret av-alalle. Jos nousussa olevan alan sisääntulokoulutus lopetetaan merkitsee se maamme taloudelle syöksymistä yhä syvemmälle lamaan.

Vetoamme av-alan koulutuksen ja tutkintojen järjestäjiin miettimään uudestaan prioriteettejään ja avaamaan kasvavan väylän nuorisotakuun mukaiseen tutkintoon ja tulevaisuuden ammattiin.

Pekka Mölsä

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan puheenjohtaja

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan kokous 27.11.2013.

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunta 8403 järjestäytyi

Opetushallitus nimitti Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunnan 8403 kaudeksi 2013 - 2016. Tutkintotoimikunta järjestäytyi 4.9.2013. 

Audiovisuaalisen viestinnän tutkintotoimikunna jäsenet ovat Jouko Kämäräinen (Kainuun ammattiopisto), Sija Piipponen (AEL), Ulla Rannikko (MTV 3), Mikko Reinikka (Albert Hall Finland), Seppojuhani Ruotsalainen (Tmi Ärräpää) ja Saija Uski (YLE). Puheenjohtajana toimii Pekka Mölsä (Keskuspuiston ammattiopisto), varapuheenjohtajana Harri Pulliainen (Ochre Chronicles Oy). Toimikunnan ulkopuolinen sihteeri on Ulla Tervo Keskuspuiston ammattiopistosta.

Alueellinen yhteistyöpäivä Tampereella 12.6.2013

Pekka Mölsä esitteli Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon uudistuksen ja Tallennetuotannon valinnaisen ammatillisen tutkinnon osan. Tallennetuotannossa olisi työpaikkoja, mutta koulutusta ja tutkintomahdollisuus on toistaiseksi tarjolla vain Kajaanissa, jossa sijaitsee mm. CSC:n tallennekeskus. Esimekillisesti Kainuussa  on tarjolla alan tutkinto siellä mistä löytyy alan töitä.

Tallennetuotannon valinnainen ammatillinen tutkinnonosa tuli ammatillisiin perustutkintoihin 1.8.2012. Se voidaan suorittaa osatutkintona tai osana ammatillista perustutkintoa. Tutkintorakeneessa se sijoittuu osaksi 4.2.17 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoa.

Tallennetuotannon osatutkinto sopii ammatilliseksi valinnaiseksi tutkinnonosaksi useimpiin perustutkintoihin, kun työssä tarvitaan digitaalista tallennusta, jakelua ja arkistointia. Tallennetuotannon taitoja voi hyödyntää niin valmennuksessa, perehdytyksessä ja työmenetelmien dokumentoinnissa kuin mentoroinnissa, tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa.

Monissa ammateissa työtehtävä, valmis työ tai markkinointimateriaali jaetaan verkossa.  Digitaalisia tallenteita syntyy mm. artesaanin, datanomin, merkonomin, muusikon ja suunnitteluassistentin tehtävissä. Tallennetuotannon menetelmät, digitaalinen verkkotallennus,  verkkokauppa, jakelu ja arkistointi liittyy nykyään yhä useampiin ammatteihin ja yrittäjyyteen. 

Tallennetyössä vaaditaan tarkkuutta ja täsmällisyyttä ja alkuperäismateriaalien huolellista tallentamista. Vaativuudestaan huolimatta työ sopii myös monille erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Käytännön työtehtäviin liittyvä opetus suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti.

 Katso tästä linkistä luentodiat.

Osaamisen tasot ja arviointikriteerit

Ammattitutkinnon osaamisen tasot

Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimuksissa osaamisen tasoja on kuvattu seuraavin termein:

Hallitsee = vaativin osaamisen taso

Osaa = keskimääräinen osaamisen taso

Tietää, tuntee, ymmärtää = vähiten vaativa osaamisen taso

Näyttötutkintojärjestemässä tämä saattaa aiheuttaa väärin tulkintaa, sillä ammattitutkinnoissa ja erikoisammatitutkinnoissa osaaminen on määritelty arvioinnin kriteereissä. Osaamisen tasot saatetaan sekoittaa myös uuteen eurooppalaiseen osaamisen viitekehykseen EFQ, vaikka ammattitaitovaatimukset kuvaavat yksittäistä suoritusta ja osaamisen taso saavutettua ammattitaitoa. Käytetty terminologia on myös tulkittu virheellisesti siten, että ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon arvioinnin kriteereissä käytetään kolmi-poraista arviointiasteikkoa. Tämä ei tietenkään ole tarkoitus.

Tutkintosuoritukset arvioidaan perustutkinnoissa arvosanoilla kiitettävä 3, hyvä 2 ja tyydyttävä 1 ja hylätty; Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytty – hylätty.

Selkokielellä arvoinnin kriteerit ja osaamisen tasot on kaksi eri asiaa. Termi “Osaamisen taso” tässä yhteydessä voi aiheuttaa sekaannusta. Arvioinnin kriteereillä määritetään näyttötutkintojärjestelmässä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytty tutkintosuorituksen taso. Arvioinnin kriteereissä osaaminen kuvataan mainituin termein: Hallitsee, osaa, tietää, tuntee, ymmärtää.

Näyttötutkintojärjestelmässä arvioinnin kriteerit eivät arvota osaamisen tasoa. Osaamisen tasot määritetään näyttötutkintojärjestelmässä ammattitaidon tasoina (Seppo Helakorpi):

Osaamisen tasot:

0 Ei osaa – ei osaa, ei tunne asiaa

1 Aloittelija – osaa kertoa, mistä on kyse

2 Noviisi – osaa perusasiat, tarvitsee ohjausta

3 Ammattilainen – osaa käyttää, osaa tehdä

4 Asiantuntija – osaa syvällisesti, osaa opettaa asian

5 Expertti – valtakunnallisesti tunnustettu osaaja

Helakorven mallissa perustutkinto kuvaa osaamistasoa 2, ammattitutkinto tasoa 3 ja erikoisammattitutkinto tasoa 4. Vuosi sitten hyväksytty EQF vertaa Suomalaista osaamistasoa eurooppalaiseen:

Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys (EQF)

• perusopetuksen oppimäärän tuottama osaaminen tasolle 3

• ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä vaativuustasolle 4

• ammatilliset perustutkinnot ja ammattitutkinnot tasolle 4

• erikoisammattitutkinnot tasolle 5

• ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot tasolle 6

• ylemmät korkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7

• yliopistojen tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset jatkotutkinnot tasolle 8