Miten av-viestintä huomioi kestävän kehityksen eli missä vaiheessa sähköiset lomakkeet esim hakuprosessien osalta?
Vastaus: Sähköiset lomakkeet ovat ilman muuta suositeltavia. Koska Opetushallituksella ei ole tämän osalta mitään kaikki alat kattavaa määräystä tai ohjetta, sähköisten lomakkeiden käyttöönotto on täysin tutkintotoimikunnan päätettävissä.
Polkuja av-uralle...
.
perjantai 27. maaliskuuta 2009
Henkilökohtaistamisen perusajatus
Henkilökohtaistamisen perusajatus suhteessa tavalliseen opetukseen. Onko se jotain täysin uutta mitä aiemmin ei opetuksessa ole ollut?
Vai onko kyse jonkun unohdetun opetuksen piirteen korostamisesta ja uudelleen henkiin herättämisestä. Vai onko se jokin opetuksesta täysin irrallinen osa eli oma kokonaisuus.
Vastaus: Henkilökohtaistamisessa näyttötutkintojärjestelmässä on pohjimmiltaan kyse siitä, että ollaan (ensisijaisesti) järjestämässä (näyttö)tutkintoa aikuisille henkilöille, joilla odotetaan olevan jo sellainen osaaminen tai osaamista, mikä/mitä ao. tutkinnossa voidaan osoittaa ja saada tunnustetuksi. Tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan eli aikataulut ja muut käytännön järjestelyt sovitetaan tutkinnon suorittajan elämäntilanteeseen. Siltä osin kuin osaamista ei vielä (riittävästi) ole, tutkinnon suorittaja hankkii sitä tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja mahdollisesti muullakin tavoin. Valmistavassa koulutuksessa opiskelu sovitetaan (suunnitellaan ja sovitaan) jo hankitun osaamisen pohjalta aiotun tutkinnonsuoritusaikataulun ja henkilön elämäntilanteen mukaiseksi. Eli: opetus on opetusta, mutta henkilökohtaistettaessa opetus mitoitetaan vain tarvittavan ammattitaidon hankintaan ja sovitetaan tutkinnon suorittamiseen suorittajan elämäntilanteen pohjalta.
Vai onko kyse jonkun unohdetun opetuksen piirteen korostamisesta ja uudelleen henkiin herättämisestä. Vai onko se jokin opetuksesta täysin irrallinen osa eli oma kokonaisuus.
Vastaus: Henkilökohtaistamisessa näyttötutkintojärjestelmässä on pohjimmiltaan kyse siitä, että ollaan (ensisijaisesti) järjestämässä (näyttö)tutkintoa aikuisille henkilöille, joilla odotetaan olevan jo sellainen osaaminen tai osaamista, mikä/mitä ao. tutkinnossa voidaan osoittaa ja saada tunnustetuksi. Tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan eli aikataulut ja muut käytännön järjestelyt sovitetaan tutkinnon suorittajan elämäntilanteeseen. Siltä osin kuin osaamista ei vielä (riittävästi) ole, tutkinnon suorittaja hankkii sitä tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja mahdollisesti muullakin tavoin. Valmistavassa koulutuksessa opiskelu sovitetaan (suunnitellaan ja sovitaan) jo hankitun osaamisen pohjalta aiotun tutkinnonsuoritusaikataulun ja henkilön elämäntilanteen mukaiseksi. Eli: opetus on opetusta, mutta henkilökohtaistettaessa opetus mitoitetaan vain tarvittavan ammattitaidon hankintaan ja sovitetaan tutkinnon suorittamiseen suorittajan elämäntilanteen pohjalta.
Kolmi-portainen arviointi
Siirrytäänkö perustutkinnon arvioinnissa 3-portaiseen arviointiin? Jos, niin milloin?
Kommentti: 2-asteen koulutuksessa siirrytään 3-portaiseen arviointiin ensi syksynä.
Vastaus: Valtioneuvoston asetuksen 488/2008 mukaan 3-portainen arviointiasteikko on otettu käyttöön rakennusalan ja metsäalan perustutkinnoissa jo 1.8.2008 ja otetaan käyttöön muissa ammatillisissa perustutkinnoissa 1.8.2009 lukien. Ko. asetuksen arviointia koskevia säännöksiä sovelletaan näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) 7 §:n 1 momentin nojalla.
Kommentti: 2-asteen koulutuksessa siirrytään 3-portaiseen arviointiin ensi syksynä.
Vastaus: Valtioneuvoston asetuksen 488/2008 mukaan 3-portainen arviointiasteikko on otettu käyttöön rakennusalan ja metsäalan perustutkinnoissa jo 1.8.2008 ja otetaan käyttöön muissa ammatillisissa perustutkinnoissa 1.8.2009 lukien. Ko. asetuksen arviointia koskevia säännöksiä sovelletaan näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) 7 §:n 1 momentin nojalla.
Erityiset oppijat näytöissä
Kuinka menetellään tutkinnonsuorittajan puutteellisen kirjallisen ja/tai suullisen viestinnän osalta esim. lukihäiriöisten tai maahanmuuttajien kanssa?
Kommentti: Kyse on kuitenkin viestintäalan tutkinnosta, jossa kirjallinen ja suullinen viestintä on keskeisessä osassa (esim. suunnitelmat, sisältötuotanto, toimitustyö, kieliasu, komentokieli jne.). Kuinka paljon ja miten ko. asia tulisi huomioida arvioinnissa.
Vastaus: Ehdoton perusta on se, että ammattitaitovaatimukset ovat kaikille tutkinnon suorittajille samat. Sikäli kuin on olemassa alan työelämässä luontevasti käytettäviä apuneuvoja, joita käyttäen (avulla) em. ryhmiin kuuluvat tutkinnon suorittajat voivat toimia tutkintoa vastaavissa ammattitehtävissä, niitä voidaan soveltaa myös tutkintoa suoritettaessa.
Kommentti: Kyse on kuitenkin viestintäalan tutkinnosta, jossa kirjallinen ja suullinen viestintä on keskeisessä osassa (esim. suunnitelmat, sisältötuotanto, toimitustyö, kieliasu, komentokieli jne.). Kuinka paljon ja miten ko. asia tulisi huomioida arvioinnissa.
Vastaus: Ehdoton perusta on se, että ammattitaitovaatimukset ovat kaikille tutkinnon suorittajille samat. Sikäli kuin on olemassa alan työelämässä luontevasti käytettäviä apuneuvoja, joita käyttäen (avulla) em. ryhmiin kuuluvat tutkinnon suorittajat voivat toimia tutkintoa vastaavissa ammattitehtävissä, niitä voidaan soveltaa myös tutkintoa suoritettaessa.
Näyttöaineiston dokumentointi
Ilmoittaako ttk jatkossa etukäteen selkeät toimintaohjeet näyttöaineiston toimittamisesta, mitä vaaditaan ja missä tapauksissa aineisto pitäisi toimittaa? Lisäksi kaipaisimme näyttödokumenttien arkistointiohjeita siitä, kuinka kauan esim. tuotoksia pidetään arkistoituna oppilaitoksessa?
Kommentti: KPAKK:n järjestämissä näytöissä on aina pyritty selkeään ja kattavaan raportointiin. Lisäksi näyttösuunnitelmasta on aina käynyt selkeästi ilmi arvioitava työ/tuotos, arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit, joiden pohjalta on laadittu arviointilomakkeet sekä pöytäkirjat. Käytämme myös virtuaalista näyttöympäristöä sekä dokumentoimme aina tuotokset mahdollisten tarkistusten varalta. Jos tutkintotoimikunta on hyväksynyt näyttösuunnitelman ja arvioitsijat, emme näe mitään syytä näyttöaineiston lähettämiseen rutiininomaisesti tutkintotoimikunnalle. Tällaisessa menettelyssä hämärtyisi arvioitsijoiden rooli. Lisäksi tutkintotoimikunnalla ei varmastikaan ole mahdollisuutta/aikaa tutustua jokaisen tutkinnonsuorittajan näyttöaineistoihin. Lisäksi järjestäjälle koituisi kohtuuttomasti työtä aineiston siirtämisessä ja esim. formaattimuunnoksissa. Kuitenkin jos velvoitetaan tutkinnonjärjestäjää tallentamaan koko näyttöaineisto, olisi ttk:lla mahdollisuus epäselvissä tapauksissa saada aineisto tarkasteltavakseen. Ttk voisi myös halutessaan tehdä ” pistokokeita” selvittääkseen näyttösuoritusten tason ja arvioinnin yhdenmukaisuutta.
Vastaus: Tutkintotoimikunnan on aina päätettävä, mitä aineistoa se tarvitsee tutkinnon järjestäjiltä, ja annettava järjestäjille toimintaohjeet. Varsinaisen näyttöaineiston osalta on todellakin suositeltavaa, että tutkintotoimikunta ohjeistaa säilyttämään sitä toisaalta tietysti ainakin sen ajan, minkä laissa säädetyn oikaisuvaatimuksen käsittelyn mahdollinen toteuttaminen vaatii, ja toisaalta sen ajan, mitä aineiston laadun tarkkailussa suositeltavien ”pistokokeiden” mahdollistaminen edellyttää.
Kommentti: KPAKK:n järjestämissä näytöissä on aina pyritty selkeään ja kattavaan raportointiin. Lisäksi näyttösuunnitelmasta on aina käynyt selkeästi ilmi arvioitava työ/tuotos, arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit, joiden pohjalta on laadittu arviointilomakkeet sekä pöytäkirjat. Käytämme myös virtuaalista näyttöympäristöä sekä dokumentoimme aina tuotokset mahdollisten tarkistusten varalta. Jos tutkintotoimikunta on hyväksynyt näyttösuunnitelman ja arvioitsijat, emme näe mitään syytä näyttöaineiston lähettämiseen rutiininomaisesti tutkintotoimikunnalle. Tällaisessa menettelyssä hämärtyisi arvioitsijoiden rooli. Lisäksi tutkintotoimikunnalla ei varmastikaan ole mahdollisuutta/aikaa tutustua jokaisen tutkinnonsuorittajan näyttöaineistoihin. Lisäksi järjestäjälle koituisi kohtuuttomasti työtä aineiston siirtämisessä ja esim. formaattimuunnoksissa. Kuitenkin jos velvoitetaan tutkinnonjärjestäjää tallentamaan koko näyttöaineisto, olisi ttk:lla mahdollisuus epäselvissä tapauksissa saada aineisto tarkasteltavakseen. Ttk voisi myös halutessaan tehdä ” pistokokeita” selvittääkseen näyttösuoritusten tason ja arvioinnin yhdenmukaisuutta.
Vastaus: Tutkintotoimikunnan on aina päätettävä, mitä aineistoa se tarvitsee tutkinnon järjestäjiltä, ja annettava järjestäjille toimintaohjeet. Varsinaisen näyttöaineiston osalta on todellakin suositeltavaa, että tutkintotoimikunta ohjeistaa säilyttämään sitä toisaalta tietysti ainakin sen ajan, minkä laissa säädetyn oikaisuvaatimuksen käsittelyn mahdollinen toteuttaminen vaatii, ja toisaalta sen ajan, mitä aineiston laadun tarkkailussa suositeltavien ”pistokokeiden” mahdollistaminen edellyttää.
Yhtenäiset lomakkeet
Voidaanko sopia yhtenäisiä lomakekäytäntöjä näyttöjen dokumentointiin esim. ensi syksystä eteenpäin?
Kommentti: tällaisia dokumentteja olisivat esim. näyttösuunnitelmalomakkeet, arviointilomakkeet, pöytäkirjat jne. KPAKK:lla on mahdollisuus ePakki -hankkeen avulla luoda joitain sähköisiä, tietokantapohjaisia lomakkeita, mikäli muiden näytönjärjestäjien kanssa on mahdollista sopia yhteisistä lomakepohjista.
Vastaus: Yhtenäiset lomakkeet ovat ehdottomasti suositeltavia. Yleensä yhdenmukaisten lomakkeiden käyttöönotosta vastaa asianomainen tutkintotoimikunta, joissain tapauksissa laajemman toimialan tutkintotoimikunnat ovat työstäneet yhteisen lomakkeiston. Lomakkeiden konkreettinen valmistelutyö voidaan tietysti tehdä monella eri tavalla ja kokoonpanolla.
Kommentti: tällaisia dokumentteja olisivat esim. näyttösuunnitelmalomakkeet, arviointilomakkeet, pöytäkirjat jne. KPAKK:lla on mahdollisuus ePakki -hankkeen avulla luoda joitain sähköisiä, tietokantapohjaisia lomakkeita, mikäli muiden näytönjärjestäjien kanssa on mahdollista sopia yhteisistä lomakepohjista.
Vastaus: Yhtenäiset lomakkeet ovat ehdottomasti suositeltavia. Yleensä yhdenmukaisten lomakkeiden käyttöönotosta vastaa asianomainen tutkintotoimikunta, joissain tapauksissa laajemman toimialan tutkintotoimikunnat ovat työstäneet yhteisen lomakkeiston. Lomakkeiden konkreettinen valmistelutyö voidaan tietysti tehdä monella eri tavalla ja kokoonpanolla.
Simuloidut näytöt
Mikäli perustutkinnossa voidaan jatkossa käyttää vaihtoehtoisesti em. simuloituja tehtäviä tai toimeksiantoja, voitaisiinko ne yhdenmukaistaa eli laatia valtakunnallinen esim. tehtäväpankki, joka sisältäisi vaihtoehtoisia työelämälähtöisiä toimeksiantoja tai työtehtäviä?
Kommentti: näin voisimme varmistaa se, että tutkinnot ovat enemmän vertailukelpoisia riippumatta siitä, missä näytön suorittaa.
Vastaus: Valtakunnallisia tehtäväpankkeja on jossain määrin toteutettu eri aloilla. Niiden tuottaminen, mielellään todella laajapohjaisena yhteistyönä eri tutkinnon järjestäjien kesken, on kannatettavaa.
Kommentti: näin voisimme varmistaa se, että tutkinnot ovat enemmän vertailukelpoisia riippumatta siitä, missä näytön suorittaa.
Vastaus: Valtakunnallisia tehtäväpankkeja on jossain määrin toteutettu eri aloilla. Niiden tuottaminen, mielellään todella laajapohjaisena yhteistyönä eri tutkinnon järjestäjien kesken, on kannatettavaa.
Onko opiskelijalla velvollisuus huolehtia ammattitaidon osoittamistavoista?
Voidaanko perustutkinnon näytöissä vielä käyttää valmiiksi laadittuja tehtäviä tai toimeksiantoja osaamisen tunnistamisessa, vai onko opiskelijalla velvollisuus huolehtia osaamisen ja ammattitaidon osoittamistavoista?
Kommentti: perustutkintoa suorittavilla henkilöillä ei ennen tutkintotilaisuutta välttämättä ole esim. aikana vielä syntynyt riittävän monipuolista ammattimaista näyttöaineistoa, tai hänellä ei ole mahdollisuutta osoittaa ammattitaitoaan kattavasti työpaikan työtehtävässä tai työharjoittelussa (oletusarvona tietenkin on, että tutkinnonsuorittajalla on saavutettuna riittävää osaamista, jota hänen tulisi jonkin näyttötyön avulla esitellä).
Tästä syystä olisi järkevää antaa tutkinnonsuorittajalle mahdollisuus osoittaa ammattitaito myös simuloidusti, jolloin varmistetaan se, että osaaminen tulee esitellyksi riittävän monipuolisesti ja ammattimaisesti. Näin näytönsuorittajalla olisi myös mahdollisuus osoittaa ammattitaitonsa hänelle tutuilla työvälineillä ja työmenetelmillä. Lisäksi tutkintoa järjestävän oppilaitoksen tuotantoympäristö (tilat, laitteistot, ohjelmistot) olisi varmasti riittävän ammattimainen ja ajantasainen.
Vastaus: Viitaten edellisen kysymyksen vastaukseen on todettava, että simuloitujakin tehtäviä tarvitaan. Ennen tutkintoon osallistumista syntyneeseen aineistoon on tutkinnon näkökulmasta aina suhtauduttava hyvin kriittisesti eli on pystyttävä varmistumaan, että se todella on asianomaisen tutkinnon suorittajan tuottamaa. Silloin kun ammattimaisen osaamisen keskeisenä tunnusmerkkinä on myös tietty nopeus ja aikaansaavuus (lähinnä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa), aiemmin valmistetut tuotteet voivat olla riittämättömiä. Tutkinnon suorittajalla (en käytä termiä opiskelija, koska se koulutuksen kontekstiin kuuluva termi) ei ole velvollisuutta huolehtia osaamisen osoittamistavoista; ne on rajattu yleisellä tasolla tutkinnon perusteissa ja niiden soveltaminen on osa tutkinnon järjestämistä eli vastuu on tutkinnon järjestäjällä tutkintotoimikunnan mahdollisesti antamia ohjeita noudattaen.
Kommentti: perustutkintoa suorittavilla henkilöillä ei ennen tutkintotilaisuutta välttämättä ole esim. aikana vielä syntynyt riittävän monipuolista ammattimaista näyttöaineistoa, tai hänellä ei ole mahdollisuutta osoittaa ammattitaitoaan kattavasti työpaikan työtehtävässä tai työharjoittelussa (oletusarvona tietenkin on, että tutkinnonsuorittajalla on saavutettuna riittävää osaamista, jota hänen tulisi jonkin näyttötyön avulla esitellä).
Tästä syystä olisi järkevää antaa tutkinnonsuorittajalle mahdollisuus osoittaa ammattitaito myös simuloidusti, jolloin varmistetaan se, että osaaminen tulee esitellyksi riittävän monipuolisesti ja ammattimaisesti. Näin näytönsuorittajalla olisi myös mahdollisuus osoittaa ammattitaitonsa hänelle tutuilla työvälineillä ja työmenetelmillä. Lisäksi tutkintoa järjestävän oppilaitoksen tuotantoympäristö (tilat, laitteistot, ohjelmistot) olisi varmasti riittävän ammattimainen ja ajantasainen.
Vastaus: Viitaten edellisen kysymyksen vastaukseen on todettava, että simuloitujakin tehtäviä tarvitaan. Ennen tutkintoon osallistumista syntyneeseen aineistoon on tutkinnon näkökulmasta aina suhtauduttava hyvin kriittisesti eli on pystyttävä varmistumaan, että se todella on asianomaisen tutkinnon suorittajan tuottamaa. Silloin kun ammattimaisen osaamisen keskeisenä tunnusmerkkinä on myös tietty nopeus ja aikaansaavuus (lähinnä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa), aiemmin valmistetut tuotteet voivat olla riittämättömiä. Tutkinnon suorittajalla (en käytä termiä opiskelija, koska se koulutuksen kontekstiin kuuluva termi) ei ole velvollisuutta huolehtia osaamisen osoittamistavoista; ne on rajattu yleisellä tasolla tutkinnon perusteissa ja niiden soveltaminen on osa tutkinnon järjestämistä eli vastuu on tutkinnon järjestäjällä tutkintotoimikunnan mahdollisesti antamia ohjeita noudattaen.
Henkilökohtaistaminen ja työelämälähtöisyys
Mitä tarkoittavat näyttöä suunniteltaessa ja näytön suorittamisvaiheessa konkreettisesti
a. henkilökohtaistaminen
b. työelämälähtöisyys
c. kuinka pitkälle niitä voidaan viedä esim. näytön suorittamistavoissa?
Kommentti: mikäli osaamisen esittely ja ammattitaidon osoittamistapojen määrittely siirtyy henkilökohtaistamisesta johtuen enenevässä määrin tutkinnonsuorittajan vastuulle, kuinka varmistetaan se, että ne täyttävät tutkintoperusteiden osaamisvaatimukset ja vastaavat työelämävaatimuksia?
Vastaus: Tutkinnon suorittajan vastuu tulee nähdäkseni esiin ensi sijassa siinä, että hän aina viime kädessä päättää milloin hän on valmis osallistumaan tutkintoon eli antamaan näyttöjä. Henkilökohtaistaminen ei saa miltään osin merkitä sitä, että tutkinnon suorittaja päättäisi siitä, mitä hänen tulee tutkinnossa suorittaa. Tutkinnon suoritusta henkilökohtaistettaessa tutkinnon suorittajan kanssa voidaan kuitenkin sopia siitä, milloin hän tiettyjä osia suorittaa ja millä tavoin, jos vaihtoehtoisia hyväksyttäviä tapoja on olemassa. Työelämälähtöisyyden tulee olla aina niin pitkälle vietyä kuin se on mahdollista: tutkinto suoritetaan todellisissa työoloissa aina kun se (kohtuullisesti) mahdollista ja myös mahdollisesti käytettävien simuloitujen tehtävien tuotannon on syytä tapahtua yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.
a. henkilökohtaistaminen
b. työelämälähtöisyys
c. kuinka pitkälle niitä voidaan viedä esim. näytön suorittamistavoissa?
Kommentti: mikäli osaamisen esittely ja ammattitaidon osoittamistapojen määrittely siirtyy henkilökohtaistamisesta johtuen enenevässä määrin tutkinnonsuorittajan vastuulle, kuinka varmistetaan se, että ne täyttävät tutkintoperusteiden osaamisvaatimukset ja vastaavat työelämävaatimuksia?
Vastaus: Tutkinnon suorittajan vastuu tulee nähdäkseni esiin ensi sijassa siinä, että hän aina viime kädessä päättää milloin hän on valmis osallistumaan tutkintoon eli antamaan näyttöjä. Henkilökohtaistaminen ei saa miltään osin merkitä sitä, että tutkinnon suorittaja päättäisi siitä, mitä hänen tulee tutkinnossa suorittaa. Tutkinnon suoritusta henkilökohtaistettaessa tutkinnon suorittajan kanssa voidaan kuitenkin sopia siitä, milloin hän tiettyjä osia suorittaa ja millä tavoin, jos vaihtoehtoisia hyväksyttäviä tapoja on olemassa. Työelämälähtöisyyden tulee olla aina niin pitkälle vietyä kuin se on mahdollista: tutkinto suoritetaan todellisissa työoloissa aina kun se (kohtuullisesti) mahdollista ja myös mahdollisesti käytettävien simuloitujen tehtävien tuotannon on syytä tapahtua yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.
Mitkä ovat näyttötutkinnoissa käytettävät termit viimeisimpien ohjeistusten mukaan
Kommentti: Näistä voisi kertoa yleisesti.
Vastaus: Viimeisimmät näyttötutkintojärjestelmässä käytettävät termit löytyvät Näyttötutkinto-oppaasta (2007) ja sen jälkeen valmistuneiden tutkinnon perusteiden 1. luvun teksteistä (esim. vaikka yrittäjän AT ja yritysjohtamisen EAT), jotka löytyvät OPH:n nettisivuilta: www.oph.fi -> Tutkinnot ja opiskelu -> Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot -> Näyttötutkintojen perusteet
Vastaus: Viimeisimmät näyttötutkintojärjestelmässä käytettävät termit löytyvät Näyttötutkinto-oppaasta (2007) ja sen jälkeen valmistuneiden tutkinnon perusteiden 1. luvun teksteistä (esim. vaikka yrittäjän AT ja yritysjohtamisen EAT), jotka löytyvät OPH:n nettisivuilta: www.oph.fi -> Tutkinnot ja opiskelu -> Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot -> Näyttötutkintojen perusteet
Näytön arvionnin laskutus yrityksen nimissä
...olen toiminut jo toistakymmentä vuotta av-alan näyttötutkintojen arvioijana ja näyttötutkintomestarina.Koska olen lähes koko 40-vuotisen työurani ajan toiminut myös sivutoimisena yrittäjänä, olen laskuttanut em. työtehtävien palkkiot yritykseni kautta, ja maksanut näin ollen myös yrittäjäeläkettä.
Minulle on kesäkuussa 2008 myönnetty varsinaisesta ammatistani (elokuva-ja tv-tuottaja) varhennettu työeläke, osittain ikäni, osittain terveydentilani perusteella. Eläkkeen reunaehtoihin kuuluu henkilökohtaisten sivutulojen rajoitus. Sivutyötä ei kuitenkaan kielletä, vaan päinvastoin suositellaan jotta työvire säilyisi piempään.
Viimeisimpien arviointitehtävien laskutuksessa törmäsin kuitenkin ongelmaan: minua vaadittiin suostumaan palkanmaksuun henkilökohtaisella verokortilla. Kieltäydyin, koska suostuminen olisi merkinnyt eläke-etuuden merkittävää leikkausta, vuositasolla jopa tuhansien eurojen verran.
Tiedustelin useamman kerran perusteluja tälle vaatimukselle. Neljän kuukauden kuluttua sain vastauksen, joka perustui sille, että arvioijan pitäisi toimia näytöissä sivutoimisena opettajana, ollen näinollen virkavastuussa. Esitetty väite on mielestäni karkeasti ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että näytön arvioijalla ei saa olla sellaista sidosta tutkinnon suorittajaan, että olisi oleellisesti vaikuttanut hänen ammattitaitonsa syntymiseen tai kehittymiseen.Eli ei voi toimia näytönantajan opettajana, valmentajana, tutorina tai mentorina.
Voisitko ystävällisesti kertoa mikä on tutkintotoimikunnan kanta edellä esitettyyn? Kyse on siis aikuisten ammattitutkinnoista. Laitan tähän myös lainauksen saamastani viestistä, jossa asia on minulle esitetty:
"XXXssä järjestetään kohtuullisen paljon näyttötutkintoja, joissa yhtenä arvioijana on myös oppilaitoksen ulkopuolinen taho. Usein nämä henkilöt ovat arvioimassa useita eri näyttöjä. Koska näyttöjen arviointi ovat osa opetustyötä ja virallista opetussuunnitelmaa, käyttävät arvioijat opiskelijaan nähden ns. virkavaltaa. Tämä on sitä samaa virkavaltaa, jota
jokainen opettaja työssänsä käyttää ja siksi opettajat ovatkin virkasuhteisia ja virkavastuullisia virkamiehiä. Jotta näin voisi olla, ovat näyttöä vastaanottavat henkilöt sivutoimisen opettajan virkasuhteessa näiden työtuntien ajan XXXiin . Myös nämä sivutoimiset virkasuhteet kartuttavat omalla pienellä osuudella työntekijän eläke-etuuksia.
XXX valitsee työntekijänsä, myös sivutoimiset tuntiopettajat. Joissakin tapauksissa XXX voi joutua ostamaan opetuspalveluita myös yrityksiltä, mutta pääsääntöisesti näin ei tehdä. Myös teille on aikaisemmin XXXlta saamani tiedon mukaan tarjottu mahdollisuutta toimia näytön vastaanottajana sivutoimisena tuntiopettajana.
Olette tarjonnut näyttötutkintojen vastaanottamiseen liittyviä henkilökohtaisia palveluita oman yrityksenne kautta. Viestissänne toteatte, että nämä palvelut eivät ole opetuspalveluita. Tämä virheellinen tulkinta on syytä korjata. Kaikki tutkintojen suorittamiseen liittyvä koulutus ja arviointi on osa tutkintoon johtavaa opetusta, jonka tavoitteena on aikuisten näyttötutkinnon hyväksyttävästi suorittaminen.
XXX on todennut rehtorin ohjeita noudattaen, että XXXX oppilaitos ei osta näytön vastaanottamiseen liittyviä palveluita yrityksiltä. Näin siksi, että juridisena toimijana palveluiden ostossa yritykseltä toimii yritys eikä virkavastuullinen opettaja.
Ystävällisin terveisin,
XXXX
rehtori
näyttötutkintomestari
Tim Lamminranta Opetushallituksesta vastaa:
Tutkintosuoritusten arvioijista ei ole lainsäädännössä muita säännöksiä kuin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) 5 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa tulee erinäisten muiden seikkojen ohella sopia tutkintosuoritusten arvioijista. Näyttötutkintojen järjestämissopimuksia koskevassa Opetushallituksen ohjeessa (2/440/2006) tutkintojen järjestäjää kehotetaan hankkimaan tutkintosuoritusten arvioijiksi sekä työnantaja-, työntekijä- että opetustehtävissä toimivia alan asiantuntijoita, mutta arvioijien asemaa ja heidän työsuorituksestaan saamaa korvausta koskevia ohjeita ei ole annettu. Ne siis määräytyvät, ellei yksittäisestä tutkintojen järjestämissopimuksesta muuta johdu, tutkintojen järjestäjän päättämällä tavalla.
Kysymyksessä esiteltävässä tapauksessa näyttötutkintojen järjestäjä haluaa palkata arvioijat virkasuhteeseen sivutoimisiksi opettajiksi, mitä perustellaan mm. sillä, että näyttöjen arviointi ovat osa opetustyötä ja virallista opetussuunnitelmaa ja että arvioijat ovat tällöin virkavastuussa.
Käsitykseni mukaan on näyttötutkintojärjestelmän tavoitteiden mukaista pyrkiä pysyttämään tutkintosuoritusten arvioijat mahdollisimman riippumattomina tutkintojen järjestäjistä ja varsinkin siitä tutkinnon järjestämisestä, jonka puitteissa konkreettiset arvioinninkohteena olevat tutkintosuoritukset tehdään. Ei siis ole tarpeen eikä suositeltavaakaan pyrkiä sitomaan arvioijia millään erityisellä tavalla (esim. palvelussuhteella) tutkintojen järjestäjään.
Huolimatta siitä, että näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjällä on lakisääteinen velvoite osana koulutusta järjestää koulutukseen osallistuville mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto, tutkintosuoritusten arviointi ei ole eikä saa olla osa tutkintoon valmistavan koulutuksen opetustyötä. Muussa tapauksessa näyttötutkintojärjestelmän keskeisin periaate, riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta (lain 631/1998 1 §:n 1 momentti) ei käytännössä toteudu. Tutkinnon/koulutuksen järjestäjän suhde tutkintosuoritusten arvioijiin (alan opetustehtävän asiantuntijan lisäksi alan työnantajan ja -tekijän tehtävien asiantuntijat) tulee nähdä pragmaattisesti nimenomaan kahden itsenäisen toimijan välisenä vaihtosuhteena, jossa tutkinnon/koulutuksen järjestäjä hankkii tarvittavan riippumattoman arvioijan työsuorituksen. Tutkinnon/koulutuksen järjestäjälle on annettu tämä tehtävä ja sen toteuttamiseen tarvittavat varat ennen muuta siksi, että näin asia hoituu hyvin yksinkertaisesti ja tehokkaasti.
Ajatuksessa saattaa arvioijat virkavastuun piiriin on varmaan keskeisenä tavoitteena varmistaa lainmukaiset menettelyt arvioinnin toteuttamisessa ja saattaa arvioijien toimet mahdollisen oikeudenloukkauksen tai vahingon aiheuttamisen osalta rangaistus- ja vahingonkorvausvastuuseen. Tavoite on tietysti sinänsä vastaansanomaton, mutta käytännössä virkavastuun toteutumisen tavoittelu edellyttämällä virkasuhdetta, sen lisäksi, että se edellä käsitellyllä tavalla vaarantaa tutkinnon riippumattomuuden, on erinäisistä syistä tarpeetonta, sillä
- arviointi tulee suorittaa kolmikantaisesti, jolloin lainvastaiseen lopputulokseen päätyminen edellyttää virheellistä toimintaa vähintään kahdelta arvioijalta yhtä aikaa,
- arvioijat tekevät esityksen arvioinnin tuloksesta tutkintotoimikunnalle, joka voi vahvistaa tai olla vahvistamatta esitetyn tuloksen,
- tutkinnon suorittajalla on oikeus hakea oikaisua arviointiin tutkintotoimikunnalta,
- Suomen perustuslain (118 §) mukaan vastuu virkatoimista koskee virkamiesten lisäksi myös muita julkista tehtävää hoitavia.
Edellä esitetyn perusteella en näe estettä maksaa arvioijan työn suorittamisesta yritykselle sikäli kuin se on myös verotusta koskevien säädöksien ja määräyksien mukaista.
Minulle on kesäkuussa 2008 myönnetty varsinaisesta ammatistani (elokuva-ja tv-tuottaja) varhennettu työeläke, osittain ikäni, osittain terveydentilani perusteella. Eläkkeen reunaehtoihin kuuluu henkilökohtaisten sivutulojen rajoitus. Sivutyötä ei kuitenkaan kielletä, vaan päinvastoin suositellaan jotta työvire säilyisi piempään.
Viimeisimpien arviointitehtävien laskutuksessa törmäsin kuitenkin ongelmaan: minua vaadittiin suostumaan palkanmaksuun henkilökohtaisella verokortilla. Kieltäydyin, koska suostuminen olisi merkinnyt eläke-etuuden merkittävää leikkausta, vuositasolla jopa tuhansien eurojen verran.
Tiedustelin useamman kerran perusteluja tälle vaatimukselle. Neljän kuukauden kuluttua sain vastauksen, joka perustui sille, että arvioijan pitäisi toimia näytöissä sivutoimisena opettajana, ollen näinollen virkavastuussa. Esitetty väite on mielestäni karkeasti ristiriidassa sen periaatteen kanssa, että näytön arvioijalla ei saa olla sellaista sidosta tutkinnon suorittajaan, että olisi oleellisesti vaikuttanut hänen ammattitaitonsa syntymiseen tai kehittymiseen.Eli ei voi toimia näytönantajan opettajana, valmentajana, tutorina tai mentorina.
Voisitko ystävällisesti kertoa mikä on tutkintotoimikunnan kanta edellä esitettyyn? Kyse on siis aikuisten ammattitutkinnoista. Laitan tähän myös lainauksen saamastani viestistä, jossa asia on minulle esitetty:
"XXXssä järjestetään kohtuullisen paljon näyttötutkintoja, joissa yhtenä arvioijana on myös oppilaitoksen ulkopuolinen taho. Usein nämä henkilöt ovat arvioimassa useita eri näyttöjä. Koska näyttöjen arviointi ovat osa opetustyötä ja virallista opetussuunnitelmaa, käyttävät arvioijat opiskelijaan nähden ns. virkavaltaa. Tämä on sitä samaa virkavaltaa, jota
jokainen opettaja työssänsä käyttää ja siksi opettajat ovatkin virkasuhteisia ja virkavastuullisia virkamiehiä. Jotta näin voisi olla, ovat näyttöä vastaanottavat henkilöt sivutoimisen opettajan virkasuhteessa näiden työtuntien ajan XXXiin . Myös nämä sivutoimiset virkasuhteet kartuttavat omalla pienellä osuudella työntekijän eläke-etuuksia.
XXX valitsee työntekijänsä, myös sivutoimiset tuntiopettajat. Joissakin tapauksissa XXX voi joutua ostamaan opetuspalveluita myös yrityksiltä, mutta pääsääntöisesti näin ei tehdä. Myös teille on aikaisemmin XXXlta saamani tiedon mukaan tarjottu mahdollisuutta toimia näytön vastaanottajana sivutoimisena tuntiopettajana.
Olette tarjonnut näyttötutkintojen vastaanottamiseen liittyviä henkilökohtaisia palveluita oman yrityksenne kautta. Viestissänne toteatte, että nämä palvelut eivät ole opetuspalveluita. Tämä virheellinen tulkinta on syytä korjata. Kaikki tutkintojen suorittamiseen liittyvä koulutus ja arviointi on osa tutkintoon johtavaa opetusta, jonka tavoitteena on aikuisten näyttötutkinnon hyväksyttävästi suorittaminen.
XXX on todennut rehtorin ohjeita noudattaen, että XXXX oppilaitos ei osta näytön vastaanottamiseen liittyviä palveluita yrityksiltä. Näin siksi, että juridisena toimijana palveluiden ostossa yritykseltä toimii yritys eikä virkavastuullinen opettaja.
Ystävällisin terveisin,
XXXX
rehtori
näyttötutkintomestari
------------------------------------------------
Tim Lamminranta Opetushallituksesta vastaa:
Tutkintosuoritusten arvioijista ei ole lainsäädännössä muita säännöksiä kuin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) 5 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa tulee erinäisten muiden seikkojen ohella sopia tutkintosuoritusten arvioijista. Näyttötutkintojen järjestämissopimuksia koskevassa Opetushallituksen ohjeessa (2/440/2006) tutkintojen järjestäjää kehotetaan hankkimaan tutkintosuoritusten arvioijiksi sekä työnantaja-, työntekijä- että opetustehtävissä toimivia alan asiantuntijoita, mutta arvioijien asemaa ja heidän työsuorituksestaan saamaa korvausta koskevia ohjeita ei ole annettu. Ne siis määräytyvät, ellei yksittäisestä tutkintojen järjestämissopimuksesta muuta johdu, tutkintojen järjestäjän päättämällä tavalla.
Kysymyksessä esiteltävässä tapauksessa näyttötutkintojen järjestäjä haluaa palkata arvioijat virkasuhteeseen sivutoimisiksi opettajiksi, mitä perustellaan mm. sillä, että näyttöjen arviointi ovat osa opetustyötä ja virallista opetussuunnitelmaa ja että arvioijat ovat tällöin virkavastuussa.
Käsitykseni mukaan on näyttötutkintojärjestelmän tavoitteiden mukaista pyrkiä pysyttämään tutkintosuoritusten arvioijat mahdollisimman riippumattomina tutkintojen järjestäjistä ja varsinkin siitä tutkinnon järjestämisestä, jonka puitteissa konkreettiset arvioinninkohteena olevat tutkintosuoritukset tehdään. Ei siis ole tarpeen eikä suositeltavaakaan pyrkiä sitomaan arvioijia millään erityisellä tavalla (esim. palvelussuhteella) tutkintojen järjestäjään.
Huolimatta siitä, että näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjällä on lakisääteinen velvoite osana koulutusta järjestää koulutukseen osallistuville mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto, tutkintosuoritusten arviointi ei ole eikä saa olla osa tutkintoon valmistavan koulutuksen opetustyötä. Muussa tapauksessa näyttötutkintojärjestelmän keskeisin periaate, riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta (lain 631/1998 1 §:n 1 momentti) ei käytännössä toteudu. Tutkinnon/koulutuksen järjestäjän suhde tutkintosuoritusten arvioijiin (alan opetustehtävän asiantuntijan lisäksi alan työnantajan ja -tekijän tehtävien asiantuntijat) tulee nähdä pragmaattisesti nimenomaan kahden itsenäisen toimijan välisenä vaihtosuhteena, jossa tutkinnon/koulutuksen järjestäjä hankkii tarvittavan riippumattoman arvioijan työsuorituksen. Tutkinnon/koulutuksen järjestäjälle on annettu tämä tehtävä ja sen toteuttamiseen tarvittavat varat ennen muuta siksi, että näin asia hoituu hyvin yksinkertaisesti ja tehokkaasti.
Ajatuksessa saattaa arvioijat virkavastuun piiriin on varmaan keskeisenä tavoitteena varmistaa lainmukaiset menettelyt arvioinnin toteuttamisessa ja saattaa arvioijien toimet mahdollisen oikeudenloukkauksen tai vahingon aiheuttamisen osalta rangaistus- ja vahingonkorvausvastuuseen. Tavoite on tietysti sinänsä vastaansanomaton, mutta käytännössä virkavastuun toteutumisen tavoittelu edellyttämällä virkasuhdetta, sen lisäksi, että se edellä käsitellyllä tavalla vaarantaa tutkinnon riippumattomuuden, on erinäisistä syistä tarpeetonta, sillä
- arviointi tulee suorittaa kolmikantaisesti, jolloin lainvastaiseen lopputulokseen päätyminen edellyttää virheellistä toimintaa vähintään kahdelta arvioijalta yhtä aikaa,
- arvioijat tekevät esityksen arvioinnin tuloksesta tutkintotoimikunnalle, joka voi vahvistaa tai olla vahvistamatta esitetyn tuloksen,
- tutkinnon suorittajalla on oikeus hakea oikaisua arviointiin tutkintotoimikunnalta,
- Suomen perustuslain (118 §) mukaan vastuu virkatoimista koskee virkamiesten lisäksi myös muita julkista tehtävää hoitavia.
Edellä esitetyn perusteella en näe estettä maksaa arvioijan työn suorittamisesta yritykselle sikäli kuin se on myös verotusta koskevien säädöksien ja määräyksien mukaista.
torstai 26. maaliskuuta 2009
Ammatillisten perustutkintojen uudistus
Mikä on nuorisoasteen perustutkintouudistuksen jälkeen nuorisoasteen perustutkinnon ja aikuisten ammatillisen perustutkinnon ero ja miten nämä kaksi tutkintoa ovat vertailukelpoisia keskenään? Mikä on tutkintotoimikunnan näkemys?
Kommentti: molemmissa tutkinnoissa on sama tutkintonimike, vaikka suorittamistavat, arviointi ja todennäköisesti myös vaatimustaso ovat erilaisia
Vastaus: Ei ole mitään ”nuorisoasteen perustutkintouudistusta” (eikä ”nuorisoasteen perustutkintoja” ja ”aikuisten ammatillisia perustutkintoja”) vaan ammatillisten perustutkintojen uudistus. Ammatillisista perustutkinnoista jokainen voidaan suorittaa joko ammatillisena peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Suorittamistapa ei vaikuta (ei saa vaikuttaa) vaatimustasoon, joka on määritelty tutkinnon perusteissa. Ehdottoman tarkkaa samantasoisuutta eri tutkintosuoritusten välillä ei tietysti voida taata. Hajontaa esiintyy myös eri näyttötutkintosuoritusten välillä kuin myös eri peruskoulutussuoritusten välillä. Ilman asiaa koskevaa tutkimusta ei voida sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että tasoerot kummankin tutkinnon suoritustavan ”sisällä” ovat jopa suurempia kuin näiden suoritustapojen välillä keskimäärin.
Tilaa:
Kommentit (Atom)