Mediadokumentointi tarkoittaa kulttuurin, tieteen ja talouselämän prosessien dokumentointia. Mediadokumentoinnin tarkoituksena on tallentaa näitä prosesseja ja niistä syntyneitä dokumentteja käyttäen tarkoituksenmukaista mediaa. Mediadokumentointi on laajempi käsite kuin av-dokumentointi, käsittäen myös painomedian.
Tieteellisen dokumentoinnin tavoitteena on informaation välittäminen sellaisessa muodossa, että sen kuvaama prosessi on toistettavissa annetun informaation perusteella. Teknillisen dokumentoinnin tavoitteena teollisuudessa voi olla prosessin vakioiminen tai laitteiston huolto-ohje. Kuluttajaa varten dokumentointia sovelletaan luotaessa laitteen käyttöohjetta. Näyttötutkinnoissa mediadokumentointia käytetään monilla aloilla työprosessin dokumentoinnissa.
Dokumentointia käytetään kaikkialla
Dokumentointia voidaan käyttää niin liikennevalvonnassa, kuin valmennustoiminnassa esimerkiksi urheilusuorituksia arvioitaessa tai muussa koulutuksessa ja tutkintotilaisuuksissa , joissa on tarve arvioida ja kehittää suoritusprosessia. Dokumentoinnin avulla voidaan arvioida erilaisia proseseja alusta loppuun esimerkkien valossa. Käytettäessä dokumentoinnin apuna erilaisia tallennusmedioita puhutaan mediadokumentoinnista.
Mediadokumentointia hyödyntää yhtä hyvin liikeyritykset ja teollisuus, kuin tiede- ja kulttuuri-instituutiot mm. oman toimintansa dokumentointiin, koulutukseen, markkinointiin ja arkistointiin. Arkistointia varten mediadokumentteja ei tarvitse yleensä editoida. Elokuvan teosta kertovia mediadokumentteja kutsutaan myös “making-of” dokumenttielokuviksi, kun ne on editoitu elokuvayleisöä varten.
Työprosessin dokumentointi
Näyttötutkinnoissa mediadokumentointi merkitsee myös työprosessin dokumentointia. Tuloksena syntynyt uusi informaatiotuote saattaa olla hyvin alkuperäisen kaltainen. Dokumentoinnin tulos on useimmin vain arkistoitava raakatallenne tai uudelle medialle siirretty kopio. Dokumentoinnin tuloksena voi syntyä myös painettu kirja, verkkosivusto, Wiki, äänite, making-of elokuva, DVD tai näiden kaikkien yhdistelmä. Dokumentoinnin tarkoituksena kaikissa tapauksissa on valmistaa dokumentoitavasta aineistosta yksiselitteinen ja kohderyhmälle tarkoituksenmukainen tallenne. Mediadokumentointi kuuluu jokaisen av-alan ammattilaisen perusvalmiuksiin.
Mediadokumentoinnin välineet ovat tänä päivänä digitaalisia. Näihin kuuluu erilaiset skannerit, digikamerat, videokamerat ja äänen tallennuslaitteet. Perinteisiä välineitä mediadokumentoinnissa on olleet mm. analogiset kamerat, mikrofilmilaitteet, kopiokoneet ja nauhurit.
Media-arkistointi
Media-arkistointia pitää päivittää monesta syystä. Dokumentoidut prosessit kehittyvät, mediat vanhenevat ja uusiin tulee lisää ominaisuuksia. Myös viranomaisten vaatimukset muuttuvat. Dokumentoinnin tulee pysyä ajan tasalla, jotta sisältö on käytettävissä uusissa laiteympäristöissä. Tämä vaatii mediadokumentoinnin ylläpitoa ja hallintaa. Media-akistointinti vaatii alunpitäen perusteellista suunnittelua. Informaatioteknologia hyödyntää rakenteista dokumentointia media-arkistointiin. Dokumentoitavalla medialla ja sisällöllä on oma elinkaarensa, jota tallenteita arkistoitaessa pitää seurata.
Mediadokumentoinnin merkitys
Yhteiskunnalle mediadokumentointi on osa koulutusta, tieteellistä tutkimustyötä ja kulttuuriperinnön tallentamista. Liikeyrityksille mediadokumentointi merkitsee asiakaspalvelua, käyttäjätukea ja jälkimarkkinointia. Asiallinen mediaokumentointi antaa kuluttajalle luotettavan kuvan tuotteesta, kouluttaa asiakasta, herättää luottamusta taaten tuotteen turvallisen ja kestävän käytön. Teollisuudelle mediadokumentointi on kaiken tuottekehityksen pohjana.
